Maukkaimmat maistelut

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kautta poskipartain! Stadin Panimo - Wilhelm I Imperial Black Pilsner

Männäviikolla jäi maistelut maistelematta kaikenlaisen muun menon ja maaseudun rauhan takia. Mutta nyt kuitenkin yritän päästä taas maisteluissa vauhtiin ja otinkin siksi käsittelynn vähän jotain aivan muuta. Pilsneriä, joka on mustaa kuin... Musta.

Mustaa Pilsneriä? Voe tokkiisa! Mustaa pilsneriä tehdään ihan niinkuin tavallistakin pilsneriä, mutta maltaat paahdetaan tumman värin ja paahteisen maun aikaansaamiseksi.

Hienot viikset, hyvä herra.

Stadin Panimo on vähemmän yllättäen Helsinkiläinen lafka. Kokeelliseksi mikropanimoksi itseään tituleeraava panimo on pyörähtänyt käyntiin railakkaan ysärin lopulla ja tuuppasi ensimmäiset pintahiivansa markkinoille vuonna 2000. Sitten vuonna 2009 uudistettiin panovehkeitä joiden avulla lyötiin isompaa vaihdetta silmään pohjahiivaoluiden muodossa. Pohjahiivat kiittävät.

Stadin panimo on hyvin mainetta niittänyt panimo. Palkintoja on tullut milloin mistäkin. Niin Helsinki Beer Festivaleilta kuin Suomen Paras Olut -kilpailuistakin. Valikoimaa on laidasta laitaan, löytyy muun muassa barley wineä, ESB:tä, Kölsch:iä ja Helsch:iä.

Sitten katsotaan miten paljon Vilhelmi ensmäinen viiksettää.


Wilhelm on arvoisa herrasmies ja kaiseri eikä turhia vaahtoa. Edes lasiin kaadettaessa, vaan asettuu siististi taloksi ja omaksuu hyvin tumman värin. Tuoksu on hankalasti kuvailtava, jollain tavalla maanläheinen ja turpeinen. Paahdetta ja kahvia kans.

Maku on varsin roteva. Osittain myös saksalaistyylisesti hyökkäävä, sillä Wilhelmin EBU on peräti 42.3! Kaiken rotevuuden ja poskiparran alta löytyy kuitenkin kivaa kahvisuutta ja paahteista mallasta. Wilhelmin pickelhauben alla piilee sitten taas pähkinää ja jotain outoa saksalaista yrttiä. Pähkinän maun voi melkein kuvailla olevan sama kuin kuorimattomalla maapähkinällä.

Lähes salamasotaisen ulkokuoren alla on kuitenkin varsin maukas naposteluolut joka ei lämmetessäänkään huonone.