Hospodan Kausihanassa: Hartwall Aura

Hospodaan astuessani sainkin eteeni yllätysmaistiaisen! Hanassa ei mitään merkintöjä. Tuoppiin kuitenkin valui tutunnäköista tavaraa. Juoma esiteltiin minulle Hartwallin Aurana. Ensimmäinen muistikuva Aurasta on jossain marketissa salkkutavarana.

Piti käydä vielä myöhemmin varmistamassa, että olihan se Auraa ja miltä se maistui. Ihan vain blogikirjoituksen vuoksi. Puheet pitivät paikkansa, sillä Auraahan se oli. Ei vaan passannut ekalla kerralla uskoa.

Aura on alkujaan Turussa Aurajoen varrella, Auran panimolla valmistettu olut. Auraa tehdään nykyäänkin tällä samalla, vuodelta 1885 peräisin olevalla reseptillä. Aura on valmistajansa mukaan "maukas ja pehmeä" sekä valmistettu "aromaattisella Saazer-humalalla".

Nostan hattua ja kohotan partaani sille, joka on onnistunut olemaan tiedostamatta Hartwallin olemassaoloa. Kyseessä on kuitenin pienen pohjoisen maamme suurimmista virvoitusjuoma-, olut- ja lonkerovalmistajista joka on riehunut markkinoilla jo vuodesta 1836. Se OriGINal lonkku on muuten Hartwallin keitoksia. Hyvää se on sekin mutta tämä on pääasiassa olutploki.

Kuinkas se Aura virtaa?

Väri on kupariin vivahtavaa ja vaahto pitkäkestoista mutta ohutta.Väriltään vaalea ja vaahdotaan pehmeä juoma lupaa ulkonäöltään paljon. Mutta maun puolesta lupaukset jäävät jokseenkin lunastamatta. Maussa tuntuu tölkkitavaran metallinen olemus, vaikka tavara selvästikin on tuopissa. Maultaan tämä on siis hyvin lähellä perinteistä keskiketterää. Näin ensialkuun siis.

Hartaammalla maistelulla paljastuu, että maku on itse asiassa varsin viljaisa ja kevyt. Havaittavissa on maltaista makeutta ja paahteista metallisuutta. Väri oli enne. Maku on ikäänkuin se tuttu kuparinen keittoastia. Tietyllä tavalla maun osaa jo arvata. Humalointi melkein loistaa poissaolollaan, tai sitten makuaistini on hakoteillä. Aurasta ilmenee lämmetessään myös hedelmäisiä vivahteita ja red ale - tyylisiä paahteisia kiemuroita.

Hartwallin Aura on loppuunsa rehti ja reipas olut. Pätevä vaihtoehto sille ikuiselle Karjalalle tai Sandelsille. Kuitenkin omituinen valinta kuuluisalle Hospodan kausihanalle. Pahoin jo ennätin pelätä että tavara jäisi hanaan roikkumaan huonon menekin takia, mutta tiskin takaa sain kuulla Auraa menneen jo parinkin pönikän edestä.

Eikun maistamaan. Tiedä vaikka tykkäisit!